Velvet Goldmine ei ole paras elokuva, jonka olen nähnyt, mutta se on ehdottomasti yksi rakkaimmista. Olen valmis sulkemaan silmäni kummallisimmilta elokuvallisilta ratkaisuilta ja hienovaraisilta David Bowie -viittauksilta, kun vastalahjaksi saa kaksi tuntia glam-tulitusta sekä silmille että korville.
Alunperinhän Todd Haynes havitteli elokuvaansa Bowien musiikkia, mutta tämä ei niitä luvannut ilmoittaen syyksi suunnittelevansa itse Ziggy Stardustin musiikkeihin perustuvaa leffaa (toisen version mukaan Bowie uhkasi tuottajia oikeusjutulla, koska käsikirjoitus perustui osaksi luvattomiin Bowie-elämäkertoihin). Velvet Goldminen nähtyään Bowie kertoi pitäneensä orgiakohtauksesta, mutta muu oli hänen mielestään paskaa.
En osaa olla kovin pahoillani Bowien musiikin puuttumisesta soundtrackilta, kun se tarjoaa niin paljon muutakin hienoa. Levyn kuluneisuudesta päätellen en ole ainoa. Parasta antia ovat The Venus In Furs -bändinimellä esitetyt Roxy Musicin biisit, joissa osassa vokaalit hoitaa Jonathan Rhys Meyersin sijasta Thom Yorke. Näin tässäkin biisissä, jonka olen ilmoittanut myös soitettavaksi hautajaisissani. (Ja kaikissa muissakin bileissä, joissa minä saan päättää musiikista.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti