29 heinäkuuta 2010

Aussien tanssiinkutsu

Cut Copy ja French Horn Rebellion Tavastialla 27.7

Ensinnäkin pyydän anteeksi edellisen postauksen otsikon epätarkkuutta. Luonnollisesti sen olisi pitänyt kuulua Saunaan Tavastialle. En tosiaan ole varma hikoilinko enemmän siellä varsinaisessa saunassa vai illan keikalla. Kallistun jälkimmäiseen.

Huutelin myös tanssittajia yksinäiselle neidolle, mutta enpäs arvannut, että kutsuun vastaisi French Horn Rebellionin pörröpäinen jäsen. Käyhän se näinkin.

Lämppäribändi oli minulle aika tuntematon tapaus, ja ensivaikutelma olikin aika positiivinen. Yleinen tanssittavuus ja meininki toimi, mutta biisimateriaali oli vielä aika tasaista huttua. Lupaavaa silti, lupaavaa! Vanhaa puhallinorkesterilaista tietenkin ilostutti erityisesti se lavalla nähty french horn.

"What happened then?"
"We were together the whole night."
"And then?"
"Then she heard I play french horn. AND I NEVER SAW HER AGAIN!"



Cut Copyn astuessa lavalle tunnelma oli jo odottavan hikinen, mutta itse en ainakaan osannut odottaa ihan sellaista diskoinfernoa mikä saatiin kokea seuraavan reilun tunnin aikana. Toisen biisin jälkeen väsyin kyynärpäihin ja siirryin suosiolla kakkosrivistä muutaman metrin taaemmas. Kannatti, mahtui tanssimaankin!

Ja tanssiahan kelpasi. Keikan aloittaneen Lights & Musicin ja ihan viimeisen Out There On The Icen välillä ei tullut paljoa seisottua paikallaan. Uudet biisit nostivat odotukset korkealle tulevan albumin suhteen - miksi tammikuuhun on vielä niin kauaaan? Vanhoista helmistä livenä potkivat erityisesti ihana Feel the Love sekä varsinaisen setin lopettanut Hearts on Fire, joka viimeistään nosti kaikkien kädet ilmaan ja jalat irti lattiasta. OU JEE.



Jos ei vielä tullut selväksi, niin en ole koskaan, ikinä, milloinkaan hikoillut minkään keikan aikana lähellekään näin paljon. Paidasta irronnutta tummaa nöyhtää oli joka paikassa ja olkalaukun nahkahihnakin oli hiestä märkä. Minä tiedän, että halusitte kuulla juuri nämä likaiset yksityiskohdat.



Hyvä meininki on silloin, kun ei tiedä onko ilmassa lentävä neste hikeä vai nestehukkaiselle yleisölle tarjottua vettä. Tai kenties jotain muuta.

2 kommenttia:

  1. Oo, enpäs osannut bongata teikää Tavastialla – olisin tullut hehkuttamaan tätä blogia! Tähänkin postaukseen yhtyen siis.

    VastaaPoista
  2. Haa, no ei tällasta hobittia kyllä löytäis tuommosesta väkijoukosta yrittämälläkään :D Eivaansiis, kiitos kaunis ja samoin!

    VastaaPoista