Indiepopyhtye Reginasta tutun Iisa Pykärin ensimmäinen omalla nimellään julkaisema albumi on
hyvin kirjaimellisesti soololevy, sillä kappaleissa ollaan paljon yksin – joko
konkreettisesti tai oman pään sisällä.
Hidastempoisten ja melodialtaan aika yksinkertaisten
kappaleiden suola ovatkin Iisan tekstit. Ne kertovat pienten, samaistuttavien
hetkien kautta paljon suurempia tarinoita kuin ensi kuulemalta tajuaakaan. Loistoesimerkki
tästä on Knipin kanssa duetoitu Puutarhajuhla, jonka tarinassa
pariskunnan päällepäin idyllisen illan pinnan alla piilee ääneen lausumattomia
jännitteitä.
Levyn yleisilme on pohtiva ja melankolinen. Slovaripainotteiset
poplevyt alkavat usein helposti toistaa itseään, mutta Iisan kohdalla
mielenkiinto säilyy. Juuri sopivasti vaihtelua tuovat pari nopeampaa biisiä,
joiden helmi on jo loppukesästä sinkkuna julkaistu Perjantai, jossa otetaan kaikki irti yksinäisestä viikonlopusta.
Soundien puolesta albumi sekoittaa kasari- ja aor-sävyjä Reginan vanhaan,
elektronisempaan tuotantoon.
Iisan Reginasta tuttu aviomies Mikko Pykäri on ollut mukana tämänkin albumin teossa, mutta
kokonaisvisio ja kappaleet ovat nyt Iisaa itseään. Ne kolme kappaletta, joissa
Mikko on ollut mukana sävellystyössä, ovatkin levyn ainoat nopeat – ja
Reginamaisimmat – biisit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti