Jos joku on seurannut blogiani edes puolella silmällä, on varmasti huomannut, että täältä löytää hyvin harvoin musiikkimaailman uutuuksia. En kirjoita niistä siitä yksinkertaisesta syystä, että siinä vaiheessa kun kuulen jostain uudesta kappaleesta tai bändistä - tai varsinkin silloin kun ne todella uppoavat tajuntaani - on se yleensä muille jo menneen talven lumia. Tuntuisi typerältä kirjoittaa samoista kappaleista lähes samoin sanoin kuin kymmenen muuta, mutta vain viikon/kuukauden/puoli vuotta myöhemmin.
Nyt teen poikkeuksen.
Pari päivää sitten Florence Welch laittoi eetteriin ensimmäisen maistiaisen tulevalta levyltään - ja samalla parhaan kappaleensa ikinä, jos minulta kysytään. What The Water Gave Me kasvaa jokaisella kuuntelukerralla yhä suuremmaksi ja typerryttävämmäksi. Tämä biisi kuulostaa valtamereltä, syysmyrskyltä ja metrin korkuisilta aalloilta. Todellista huumetta siis tällaiselle mahtipontisuus-narkkarille.
RAK-KAUT-TA.
Florence + the Machinen toinen, tässä vaiheessa vielä nimetön albumi ilmestyy 7. marraskuuta - voi miksi vasta silloin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti