Kerkko Koskinen Kollektiivi esittäytyy

Ja miltä se kuulostaa?

Isolta. On kuoro, jousitaustat ja puhallinsektio. Asettuu luontevasti sekä sävellyksen, lyriikoiden että soundin osalta Kerkko Koskisen muun tuotannon jatkumoksi, niin soolotuotannon kuin UB:n lähimaastoon (muutenkin kuin Vuokko Hovatan vokaalien ja Antti Lehtisen rumpujen ansiosta).

Ja koska mahtipontisuus on parasta huumetta, ei varmaan yllätä ketään, että olen kuunnellut biisin jo ainakin viisi kohta kymmenen kertaa putkeen. Vajaa kolmeminuuttinen jättää mukavan janon elokuussa ilmestyvää albumia kohtaan. Juhlaviikkojen konsertin aikaan minun pitäisi olla valtameren toisella puolen, joten sen missaaminen hiukan harmittaa. Vaikuttavaa settiä olisi varmasti tiedossa.

My body is ready

Juomapeli on tulostettu, aurinko paistaa ja kavereiden uusi kämppä odottaa ensikastettaan. Kaikki on siis valmiina vuoden korneinta, övereintä, myötähävettävintä sekä modulaation ja pyrotekniikan täyteisintä iltaa varten.

Tänään aattelin tanssia.

Tanssii hevosten kanssa

Kaikista loppukevään uutuuksista tämä kappale on jostain syystä se, mikä täällä soi repeatilla. Voisin syyttää lähestyviä euroviisuja, mutta sisimmässäni tiedän, että popittaisin tätä ihan yhtä lujaa minä tahansa vuodenaikana ja juhlapyhänä. (Kyllä, minun maailmassani Euroviisut on virallinen juhlapäivä muiden joukossa, ainakin mitä tulee kimalluksen, alkoholinkulutuksen ja myötähäpeän määrään.)

Toivotaan, että ylikuuntelen biisin puhki lähiaikoina, jotta kiinnostusta riittäisi myös muihin julkaisuihin. Mutta toistaiseksi en voi mitään sille, että mieleni halajaa vain valotikkuja ja tanssilattian, jolla mitkään muuvit eivät ole liian korneja.